Uudet unelmat

Merkillistä, miten ajastusmaailma muuttuu tällaisten muutosten edessä. Arvomaailma joutuu tarkastelun alaiseksi ja unelmat muuttavat muotoaan. Asiat muuttuvat huomattavasti yksinkertaisemmiksi.

Huomaan unelmoivani ihmisen perustarpeista, kuten pitkistä, sikeistä yöunista. En edes muista, koska olen viimeksi nukkunut yli 3 tuntia putkeen, vailla kipuja. Ja kun tämä pikkuinen masuasukki suvaitsee saapua maailmaan, taitaa olla turha kuvitella nukkuvansa 8 tunnnin yöunia vähään aikaan. No joskus sitten, unelmia pitää olla, eikös niin?
Unelmoin myös tekeväni kärrynpyöriä (jos osaisin=), liikkuvani reippaasti, rullaluistelusta, vaeltamisesta jne. Unelmoin kipuvapaista päivistä, hyvästä olosta. Unelmoin tasapainoisesta ja turvallisesta arjesta. Ja teen parhaani, saavuttaakseni joskus nämä unelmat.

Huomaan jo nyt, ajattelevani asioita lapsen kannalta. Omat tarpeet saavat väistyä, 'murune' tulee ensin. Eteen tulee tilanteita, niin parisuhteessa kuin muissakin tilanteissa, joissa ajatukseni loikkaa jo siihen, että tilanteessa on mukana pieni ihminen,'murune'. Kelaan päässäni asioita, kuvitellen miten toimin kyseisessä tilanteessa 'murusen' kanssa. Tämä kaikki lienee valmistautumista vanhemmuuteen, mutta toisaalta onko pakko stressata jo nyt? Asiat ja tapahtumat tulevat eteen vyörymällä, eikä etukäteen murehtiminen auta. Vaan helpommin sanottu kuin tehty.

Kuitenkin huomaan, että raskauden myötä elämä on alkanut tuntua yksinkertaisemmalta ja selkeämmältä. Siis sen suhteen mitkä asiat ovat tärkeitä ja mihin panostaa, mitä painottaa.

Niin se kai menee... Uusi elämä.... Uudet unelmat